SIELUJEN SOINTUJA

Musiikin  voima, lohtu, turva, toivo  sekä  vain niin suuri merkitys minulle musiikilla on.
Minulle on musiikki ollut nuoresta asti kovin rakasta.
Se on kulkenut elämässäni niin ystävänä, turvana, toivona, lohtuna, kuin ilona ja hyvin hetkien  sijana.

Musiikki on elämääni antanut sävyjä ja tunteita monet vuodet.
Minulla on paljon ihania ja voimakkaitakin muistoja musiikista.
Live keikoista ja ihan kuuntelemisestakin.
Minulla on 2 henkibändiä, niin sanotusti. Toki kuuntelen paljon muutakin musiikkia, rauhallisesta rokkiin sekä myös heviäkin.
Bändeistä mainitsen mm. SenteNced, Amorphis, Apocalyptica, Mokoma, Viikate.. Myös 90-luvun ensi kokemuksista lähtien grunge on yhä rakasta. Mm. Nirvana, Pearl Jam, Alice In Chains, Soundgarden.
Eniten kuuntelen kuitenkin rokkia.

Minun ihan lempi bändit, juuri ne ns. henkibändit on CMX sekä   KOTITEOLLISUUS.
Kumpikin bändi on ns. pitkänlinjan bändejä.
Tällä  kertaa otan aiheeksi bändin Kotiteollisuus, jonka lyhennän KT tai Kotsa.



Minun ensi kosketus KT.n musiikkiin oli vuonna  1998 tai 1999.  Heinäkuussa se oli. Isoveli  oli maininnut bändistä ja kävin Ilosaarirokissa KT.n keikan silloin kurkkaamassa. 
Se vain alkoi iskemään minun makuuni musiikillisesti kuin salama. Soittopaikkana oli sellainen teltta, 2. teltta, kun 3. teltta oli pienempi. Bändin keikalla oli paljon porukkaa, mutta ei liikaa tungosta. Siinä vaiheessa bändiltä (tietoa keräsin myöhemmin) oli julkaistu  levyt Aamen, Eevan perintö. 
Lappeenrannassa perustettu 3 henkinen bändi mikä soitti aikoinaan myös muitten miesten kanssa   bändissä nimeltä Hullu ukko ja Kotiteollisuus.
Vuonna 2014 bändin viralliseksi bändin jäseneksi nimettiin e Miitri Aaltonen. 
Aaltonen oli toki jo välillä ollut keikoilla niin taustalauluissa, kuin toisinaan kitaraa soittamassa.


Aloin sitten 90-luvun lopulla hankkimaan itselleni bändin levyjä. Niitä on kertynyt tosi monta. KT on tehnyt suuren määrän levyjä ja uusin levy ilmestyy vielä tänä vuonna.


Tänäkin päivänä KT.n musiikki kulkee monesti mukana. Se soi autossa ja monesti kotona pyörii päällä joku levy.Keikkoja on monta kymmentä missä olen käynyt. Käyn  nykyään milloin pääsen tai pystyn lähtemään, harvakseltaan. Mutta musiikki on onneksi kotona aina. 


Muistan kun vuosina 2003-2006 olin paljon  keikoilla. Se oli omaa opiskeluaikaa ja junalla pääsi kätevästi vielä alennuksella.


Helvetistä itään levyn ilmestyttyä vuonna 2005 KT alkoi saamaan enemmän julkisuutta vaikka saikin sitä jo aiemmin, ehkä enemmän 3.levyn Kuolleen kukan nimi levyn  julkaisun jälkeenkin.

Bändin keulamies, myös kirjailija, on Jouni Hynynen.
Hynynen sanoittaa ja säveltää biisit. 
Kirjoittaa myös kolumneja, kirjoittaa bändin keikka ja levyn teko päiväkirjat.


Minä nostan hattua täysin hänelle. Hynynen on nero, kovin lahjakas mies, joka tekee sanoituksia biiseihin joskus aika tiukallakin aikataululla.


Saan elämässä  paljon musiikista. Milloin huonoon, milloin hyvään. Joskus musiikista saa voimaa vain ihan arkeen... se on sellaista omaa tukeakin.
Luen myös KT.n sivuja sillä esim keikka päiväkirjat on omasta mielestä hauskaakin luettavaa.


Musiikki on omanlaista tarinaa. Jostainhan ne sanat tulevat. Hynysen sanoituksissa on niin elämän makuista kuin yhteiskuntaan viittaavia tekstejä. Elävästä elämästä soita omia tekstejä. Tekstit usein puhuttelevat, koskettavat ja usein myös lohduttavat elämän aallokoissa ja myräköissäkin.



Hynysen sanoituksissa on kaihoa, ironiaa mutta myös jotakin älyttömän kaunista.
Hynysen tekstit ovat vahvoja, ne ovat myös kovin kantaaottavia monesti.
Tykkään siitä, että uskaltaa ottaa kantaa sekä voi siellä seassa nähdä jonkun pilkkeen silmäkulmassa tai saada siitä tekstistä jotain voimakasta itselleen.


Toki soinnut  ja sävelet, niistä enempää tietämättä tai ymmärtämättä, tekevät biisistä täydellisen  sanojen kanssa. 
Useinmin   uuden biisin kuultua minä kuuntelen sanoja.


Olen itse sellainen runosielu ja kovin verbaalisesti lahjakas, näin minulle on sanottu. Koen itselleni kirjoittamisen olevan kovinkin tärkeä asia elämässäni. Rakastan kirjoittaa.


Käyn usein musiikin tekstit lukien ihan läpi.

Hynysellä on montakin  tekstiä mitkä puhuttelevat kovin vahvalla sanomalla tai ovat siellä jossain toivon, kaihon, uskon ja ymmärryksenkin välimaastossa.


Itse  voin samaistua usein teksteihin sillä mitä on itse tullut elämässä koettua ja elettyä, siihen mistä on kyse sanoissa. Kovin moni biisi on kuin omaa elämää olisi vain siinä mukana.


Tekstit elävät  ja joskus, millon missäkin, saan  jonkun biisin sanoja vain mieleeni ja alan hyräillä tai laulella. 

Tykkään myös Hynysen kirjoista.  
Hän on kirjoittanut monta omaa kirjaa ja ilmeisesti tämän vuoden syksyllä ilmestyy mieheltä romaani.


Joillekin Hynysen sanoitukset eivät vain avaudu, eikä musiikki itsessään niinsanotusti iske. Kukin voi ja saakin valita mistä tykkää ja ei tykkää. Mitä kuuntelee ja mitä ei kuuntele.


Minulla on bändin kaikki pitkäsoitot levyinä sekä sinkkuja ja kokoelma levyjä. 
Omat suosikit vaihtelevat, mutta on ehdottomia suosikki biisejä mistä laitan jotain tänne kohta. 


Viimeisin levy on Kruuna/Klaava mikä ilmestyi vuonna 2015.
Se levy oli omanlainen terapia levy minulle äitini kuoleman jälkeen. 


Minä   ostin levyn huhtikuussa 2015 Lappeenrannan Levykauppa Äxästä. Siellä oli silloin itse bändin jäsenet mukana, sain levyn kansiin miesten nimmaritkin.


Levy on minulle toiminut omanlaisena tukena myös äitini kuolemasta selviytyessä. Levy on vahva kokonaisuus, se on ehjä ja siinä on voimakkaita biisejä.

Viime aikoina olen kuunnellut taas sitä levyä paljon.




Listaan seuraavaan joitakin KT.n biisejä mitkä juuri tänään tuntuvat erittäin tärkeiltä.
Tosin tuo lista vaihtelee, huomenna se voisi olla jo erilainen. 



Laulu kuolleille


Levyltä Kruuna/Klaava (2015).
Levy soi usein, mutta viime päivinä tuo biisi on soinut usein!

"Liian kauan oot yksin keskustellut kanssa  vessan peilin. Monin  selityksin yrität olla  olla heittämättä veivin...
Sieltä mistä portaat nousee taivaaseen, siellä rämmit, kunnes löytyy sateenkaaren pää. Tulevaisuus selvää on, mut huomista et nää."

Vahvaa sanomaa siitä, että usein ollaan itsensä kanssa jopa hukassa. Niin minäkin usein  olen, hukassa. Mutta olen aina löytänyt itseni sieltä ulos.
Usein katson peiliin ja mietin asioita, välillä käynyt tosi mustissa, onneksi sieltä aina päässyt kohti värejä.




Laulu on Kuollut


Ukonhauta levyn (2009) viimeinen biisi.
Tykkään valtavasti jo sävelensä takia. Tosi kaunis.
Tuomas Holopainen (Nightwish yhtyeen nokkamies) on ko. levylle käynyt (osin muillakin levyillä) osaan biiseistä koskettimia. Ko. biisissä on sävellys puolella olleet kaikki KT miehet sekä myös Holopainen mukana. Siinä on todella kauniita kohtia koskettimilla. Se tunne, kun musiikin soidessa iho alkaa väreillä jok'ikinen kerta, kun biisin kuulen. Se on mahtavaa.

"Kaunis laulu on kuollut, lintuni, et enää löydä luokseni.
Se hävisi taivaan tuuliin ja saa meidät kaikki kaipaamaan..."

Kaunista  vaikka suruisaakin. Olen paljon kuunnellut suruisina elämäni aikoina. Omanlainen surubiisini.




Poissaolevalle ystävälle

Ei kuulu keikkasettiin ikinä, varmasti kovin henkilökohtainen biisi itse biisin tekijälle.
Olen kuunnellut paljon jo tärkeiden ihmisten kuoltua, mutta eniten äitini sekä iskäni kuoltua.


"Kaihoisa laulu kulkee vierelläni. Hengittää ilmaani... ...Poissaolevalle ystävälle nyt malja nostetaan...."


Raskaat veet


Sanat osuvat kuin nenä naamaan.
Raskaat on veet elämässä välillä. Usein voi ajatella, että elämä on kun vesi missä on raskaat tai tyynet veet.



"Sinä kiipeät hattaravuorta ja koetat päästä huipulle ennen iltaa. Sinun sanasi pitää kuin lukinseitti, kuljet haurasta kuunsiltaa.... Ylität raskaat veet, niin raskaat veet.."



Vaikka elämä on välillä niin raskaissa vesissä oloa, sitä rimpuillaan ja ollaan joskus  liikaakin kiinni siinä vanhassa tai tutussa. Päästäessä irti jostakin ja varsinkin päästessä  siitä huonosta irti, on helpompi olla. Toki se hattaravuori ei välttämättä ole joka kerta se paras minne mennä vaikka se olisi kuinka makeaa. 
Raskaissa vesissä käyminen toki auttaa näkemään elämää välillä eri viisiin ja oppimaankin jotain.

Mikä se on kenenkin hattaravuori? Sen voi kukin toivon mukaan itse edes joskus päättää.






Kädessäni

Vahva biisi mikä on ollut vuosia  kovin rakaskin biisi. Niinhän niistä kovin moni on. 
Kädessäni on paljon, kun osaa vain tarkkaan välillä katsoa eikä vain sählätä ja höslätä. Tämä olisi ihan jokaiselle hyvä vinkki elämään. 


" Saan kädessäni pitää tätä maailmaa.
Kädelläni minä saan kaiken valon siitä puristaa.
Kaunista sadetta, maa ja taivas ovat täynnä lehtiä. Kaunis loppu, kaunis lähtö, ihmisen ehtiä."

Pidin helmikuussa 2015 kädessäni äitin uurnaa, äitin tuhkat siinä kädessäni...Juuri silloin oli konkreettisesti kädessäni maailma..
Mutta usein  siinä voi olla muutakin, jopa kaunista. 




Yö päivää keinuttaa

Näen biisissä jotakin tarinaa parisuhteessa olevista.
Toivoen, että kukin pari löytää ne hyvät eikä vain huonoa sekä yhteinen tie on luja kulkea.


Vahva on sanoma: 
" Elämä lupasi  liikaa kai, sait syliisi vain arjen.
Etkä mitään muuta saa,
yö päivää keinuttaa.
Minä lupasin liikaa kai, sait sydämeesi arven.
Etkä mitään muuta saa, 
yö päivää keinuttaa."








Raskas kantaa

Elämä on välillä  niin raskasta kantaa.
Se on valtava kuorma, olkapäillä  
asuvat mustat linnut ja nauravat räkäistä nauruaan, jalatkin on liian raskaat ja painavat kulkemaan enää raskasta matkaa.
Sydän on kuin kivinen möykky 
ja sielukin tuntuu vain mustalta.


"Sydän on täynnä tyhjää, silti se raskas on. Se on raskas kantaa, raskas kantaa....."


Joskus on vain kuin sitä tyhjyyttä, tyhjää, mutta hitto, että se on kovin  painavaa silti...

Rakastan biisin sävel maailmaa. Kitaraa kunnolla jne. 







Taivas tippuu



Tämä laulu on kuin suruni  laulu.
Tämä laulu on soinut vuosia sitten jo usein, kun joku ihminen kuollut.
Siis minun tuntema, osa ystäviä,  osa sukulaisia.


Mutta eniten se alkoi soimaan, kun äitini kuoli tammikuussa 2015.
Biisi on kovin kaihoisa ja surullinenkin. 
On se tunne kamala, kun saa kuoleman viestin tai löytää ihmisen kuolleena. Minä olen kokenut nuo molemmat.
Minun taivas on silloin tippunut vauhdilla päälleni. Ja mustat pilvet taivaalta tippuivat myös, kuin  jättäen minut niitten alle makaamaan.
Siitä jotenkin selvinneenä olen huomannut, että nyt on  taivas  onneksi päälläni, se ei tippunut vaikka niin luulinkin tai se ei tippunut oikeasti vain minun surussani se tippui.


" Taivas tippuu. Kuunsäde sammuu  ja uudet loistavat voimissaan.."

Niin kun joku rakas ja tärkeä  lähtee, nukkuu pois. Hänen kuu sammuu, syttyy tähdeksi ja loistaa yhä siellä. Tänne jää monta kulkijaa suremaan ja ikävöimään. Mutta onneksi meillä on muistot sisimmässä ja se tähti. Uusi voima jostakin, haikeus ehkä menetetystä ihmisestä ja hänen elämään antamastaan, kaikesta hyvästä ja rakkaasta. 
Esimerkiksi äiti kuoli, hänen kuunsäde sammui. Minä jatkan eloani ja kulkuani tässä maallisessa niinkuin minulle suodaan. Minulla on oma kuunsäteeni ja se tähteni jo jossain odottamassa.







Kruuna/Klaava



Etsitään elämässä kruunaa tai klaavaa, sitä punnitaan ja mietitään, mikä on parasta tai mikä nyt oikeaa, mitä kellä milloinkin. Elämän valintojakin on ne onko se kruuna vai klaava.   Joskus olen sitä mieltä, että kumpi vain niin se on hyvä ja oikea. 

" Emme osaa tai valita voi kruunaa tai klaavaa.."






Taivaankaunis



Biisi mistä olen saanut vuosikausia 
ison voimani. Oikeasti
  harmaiden hetkien, mustien aallokkojen aikoina minä taistelin ja pääsin ylös sieltä. Löysin ne värit ja itse sain itseeni tolkkua ja päätin, että selviän.
Voima mikä sanoissa on, voisi olla elämänohje jopa monelle.

" Vaikka rumuutta sataa niskaan, sen pilvistä en välitä. Elämän harmautta kukaan ei puolestani väritä."


Niin lopulta itse noustava ylös,löydettävä värit eloon. Ihmiset ja asiat auttavat. Kuitenkin ehkä itse voi olla lopulta vain täysin itsensä opettaja, ohjaaja, auttaa itsensä mustasta kohti värejä. Kenenkään olemassaolon, auttamisen, tukemisen, rinnallakulkemisen, kuuntelemisen ja välittämisen tai rakastamisen tekoja väheksymättä. Ne ovat valtavan suuria elämässä lopulta.




Kaikki sitaateissa olevat tekstit on tehnyt Kotiteollisuus 
laulaja-kitaristi Jouni Hynynen.





Osa 2 tulee tähän joskus....



Kotona sunnuntaina
 24.7.2016.